MEÄN YLITORNIOLAISTEN KOTOKIRKKO

Met kattoma, että meän seurakunnan ja kirkon historia on alkanu jo vuona 1482, sillon met olima yhtä maata ruottalaisten kansa.

Seurakunnan kuulu sillon Toornionlaakso keskeltä ja ylhäältä. Tietekki väylän molemilta puolilta. Ko Haminan rauha tehthiin vuona 1809, niin määräthiin meile rajaksi Toornionjoki. Ylitornion seurakunta halkasthiin kahtia. Sillon kävi siihenlaihiin, että kirkko jäi Ruottin puolele.

Venäjän tsaari alko sitte vaatimhaan, että tet häyttä rakentaa ittele kirkon. Kirkko rakennethiin, mutta siitä tuli kerralinen ja hatara, niin että soli kylmäki. Eihän sielä tarjenu paksuissakhaan vaatheissa. Jumalanpalveluksia piethiinki sen tähen vuosina 1820-1839 vain kesäaijala.


Saathiin uusi kirkko


Sitte ko meän kirkkoherraksi tuli Pekka Tapaninen, niin hään alko toimittamhaan uuen kirkon rakentamista. Sillon elethiin vuotta 1935. Tapaninen sai yllytetyksi Uuno Hannulan matkhaan tähän meininkhiin. Soli ensimäinen maaherra Lapin läänissä tämä Hannula.

Pitihän se kirkko piirtääkki etukätheen. Sen homman teki G.A. Wahlroos, joka oli juuri arkkitehti ja töissä Rakennushallituksessa. Valtiolaki oli niin hölläkätinen, että anto rahhaa ylitorniolaisile. Päästhiin sitte alottamhaan kirkon rakentaminen vuona 1939.

Juuri ko kirkko oli saatu harhjaan, niin tuliki miehile tärkeämät reisut. Het jou'uit lähtemhään talvisothaan. Eihän tänne jääny ko vaimot, pojanklossit ja vanhaat äijät. Nämä kotia jäähneet aloit valmistamhaan kirkkoa. Harthauela ja vireästi sitä sitte tietekki rakennethiin. Rappauksenki sisäle teki yksi Taimi-niminen vaimonpuoli. Valkeita arkkuja alko tulla Ylitorniollekki, ja kirkko jou'uthiin ottamhaan käythöön, vaikkei se ollu vielä valmiskhaan. Sankarivainajat kätkethiin kotokirkon viehreen, isänmaan multhiin. Suuri oli kyyneltten määrä sillon.

Valmistuhan se kirkko sitte aika hopusti. Vihithiin käythöön 14.7.1940. Istumhaan mahtu kirkhoon 550 henkeä. Aikahnaan saathiin sitte urukki. Net tuothiin Kangasalan urkutehthaalta vuona 1962. Ko met kuulemma kirkonkellojen soiton, niin met muistama, että net on tuotu Hietaniemestä ja Matarengistä, perintönä Ruottin puolele jäähneistä kirkoista. Kellotapuli onki sitte vanha, se rakennethiin jo vanhan kirkon aikana vuona 1819.

 

Taitheentekijäkki saarnaava


Kirkossa on meilä vanha maalaus. Seki oon perintöä Ruottin puolelta. Taulu kuvvaa Kristusta orjantappurakruunu päässä. Taulu on pantu sakastin seinhään esile. Alttaritaulussa met näemä kuvattuna ko Jeesus nousee ylös hauasta. Taiteilija Jean Hedman on tehny sen vuona 1818. Taulu on siirretty vanhasta kirkosta, johon se maalautethiin. G. A. Jysky on tehny seinämaalaukset kirkhoon. Net kuvvaavat apostoleja ja voiton Karitsaa, joka on itte Kristus. Sakastin oven yläpuolella on kirjoitus "Pretio empti estis", se tarkottaa "Olette kalhiisti ostetut". Sen sivuoven päälä, josta hautajaissaattoo kulkee ulos, on enkelinkuvia. Net on tehny taiteilija Anita Wangel emalista. Met voima vielä lukea ylhäältä oven päältä Jobin kirjan lausseen: "Hän haavottaa ja sittoo, lyöpi murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavva". Saarnastooli on kruusattu apostolitten ja Martti Lutherin kuvila. Net on veistäny kuvanveistäjä Aarre Aaltonen. Uuempia taiteilijoita eustaa kans Mirjami Kinos, joka on tehny nelhjään klassiin maalaukset: "Jeesus pesemässä opetuslasten jalkoja", "Jeesus siunaamassa kläppiä", "Jouluyö" ja "Ylösnousemus".

Eikös se olekki niin, että tää meän kirkko juuri kuvittenki perustheela on evankeljumin ja ylösnousemuksen kirkko.