Sana

Seurakunta on jumalan perhe



Raamatun perussanoma voidaan kiteyttää kahteen sanaan: usko ja rakkaus. Sen mukaisesti seu-rakunnan tehtävänä on auttaa ihmisiä uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa sekä jäsentämään tämän uskon omaan elämänkokonaisuutensa siten, että hän voi kaikessa elämässään kokea Jumalan läheisyyttä sekä sitoutua ja osallistua Jumalan tahdon toteuttamiseen.

 

Seurakunnan tehtävänä on lähetyskäskyn mukaisesti kasteen ja opetuksen avulla kutsua oman paikkakuntansa ihmisiä uskon yhteyteen. Usko kirkastaa sen, että emme elä vain tätä aikaa varten, vaan että Jumala on luonut meidät iäisyyttä varten. Kirkon Herra, ristiinnaulittu Jeesus Kristus, vie meidät sinne armonsa kautta. Hän antaa syntimme anteeksi ja ruokkii meitä sanallaan ja sakramenteillaan.

 

Usko ei kutsu ihmistä elämästä irrallaan olevaan toimintaan, vaan nimenomaan elämään kristittynä arjessa. Käytännössä tämä toteutuu palveluna ja lähimmäisen rakkautena. Kaiken seurakunnallisen toiminnan tarkoituksena on auttaa meitä löytämään oma paikkamme yhteiskunnassa ja palvelemaan kukin omalla armolahjallamme toisia ihmisiä. Samalla tämä merkitsee myöskin tietoista sitoutumista Raamatun sanaan ja siitä nousevan kristillisen omantunnon seuraamiseen.

 

Uskon ja rakkauden todellisuudesta nousee seurakunnan uudistuminen sekä se toivo, jota ihmiset kaikkina aikoina ovat tarvinneet. Erityisesti tuota toivoa tarvitaan nyt, kun yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena kansa on jakautumassa yhä selvemmin kahteen joukkoon: niihin, joilla menee hyvin ja yhä paremmin sekä niihin, joilla menee huonosti ja yhä huonommin. Tämä vahvistaa seurakunnan tarvetta olla lähellä hädänalaista ihmistä sekä rohkaista jäseniään kantamaan vastuunsa omassa lähipiirissään ja kyläyhteisössään. Kirkkomme uskon mukaan kestävää elämän perustaa ei saavuteta vielä sillä, että turvataan elämän taloudelliset edellytykset. Seurakunnan ja jokaisen kristityn tehtävänä on vahvistaa erityisesti sitä henkistä ja hengellistä perintöä, jonka varassa voidaan kulkea hyvinkin vaikeiden aikojen läpi.

 

Seurakunnan arkitodellisuudessa tämä merkitsee sitä, että seurakunta on nähtävä Jumalan perheenä, jossa yhdessä kokoonnutaan jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin sekä yhdessä kannetaan perheenjäsenten heikkouksia. 70-luvulta alkanut seurakuntatyön malli, jossa kirkko näkyi ja toimi viranhaltijoittensa kautta, ei enää muuttuneitten olosuhteitten keskellä toimi. Yhä kasvavassa määrin seurakuntatyön haasteet edellyttävät sitä, että seurakunta kutsuu jäsenensä yhteiseen jumalanpalvelusten toteuttamiseen ja yhteiseen palveluvastuuseen. Yhtä lailla se merkitsee myöskin sitä, että seurakunta ei koe paikkakunnalla toimivia järjestöjä kilpailijoina, vaan enenemässä määrin seurakunta on mukana rakentamassa omaa kotiseurakuntaa ja kotiseutua paikaksi, jossa on hyvä ja turvallista asua. Tässä yhteistyössä kristillinen usko on seurakunnan paras voimavara. Se opastaa oikeaan suuntaan elämän monien kysymysten keskellä.

 

Elämässä mukana oleva ja elävä seurakunta voi tarjota sen arvopohjan, joka auttaa myöskin nousevaa sukupolvea tuntemaan kristillisen uskon omakseen.

 

Suunnittelutoimikunta on yhdessä viranhaltijoiden kanssa päättänyt, että Ylitornion seurakunnan toiminnan perustana oleva motto on:

Ylitornion seurakunta on
Jumalan perhe,
jossa usko syntyy ja kasvaa
sekä rakkaus syvenee

 

Painopistealueita ovat:

1.Jumalanpalveluselämä, mikä tarkoittaa varsinaisia jumalanpalveluksia sekä näiden lisäksi kirkollisia toimituksia, maakirkkoja sekä sananjulistustilaisuuksia.

2. Diakoniatyö

3. Aikuistyö

 

Näillä sektoreilla viranhaltijoitten työpanos tulee varmistaa. Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Kirkollisten toimitusten kautta tavoitetaan vuosittain kaikkein kattavimmin seurakunnan väestö. Luonnollinen kosketuspinta seurakuntalaisiin ja heidän elämänvaiheisiinsa tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Aikusityön kehittäminen on seuraava suuri haaste.

 

Seurakunnan väestön ikääntyminen muodostaa yhä kasvavaa painetta palvelutyön ja erityisesti diakonian puolelle. Paineita lisäävät myös yhteiskunnan niukkenevat voimavarat, koska kodinhoitopalveluiden ja kotisairaanhoidon tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Sen tähden suunnittelutoimikunta esittää, että toisen nuorisonohjaajan virka muutetaan nuorisodiakonin viraksi.


Takaisin uutisiin