Historiaa

YLITORNION KIRKKO, KOTIKIRKKOMME

 

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Ylitornion kirkon ja seurakunnan historiasta ovat vuodelta 1482 Ruotsi-Suomen ajalta. Tuolloin seurakuntaan kuului keskinen ja ylinen Tornionjokilaakso joen molemmin puolin. Haminan rauhassa 1809 Suomen ja Ruotsin rajaksi vahvistettiin Tornionjoki, raja jakoi seurakunnan kahtia ja kirkko jäi Ruotsin puolelle.

 

Suomen puolelle rakennettiin tsaarin vaatimuksesta uusi kirkko, josta tuli varustukseltaan puutteellinen ja kylmä. Sen vuoksi se oli käytössä lähinnä kesien aikana 1818 - 1939.

 

Uusi kirkko valmistuu

 

Kirkkoherra Pekka Tapaninen herätti ajatuksen uuden kirkon rakentamisesta 1935. Lapin läänin ensimmäinen maaherra Uuno Hannula yhtyi ajatukseen. Rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wahlroos laati piirustukset. Kirkon rakentamiseen oli saatu valtion varoja, ja työ voitiin aloittaa 1939.

 

Harjannostajaisvaiheen jälkeen miehet joutuivat lähtemään puolustamaan isänmaatamme, alkoi talvisota. Rakennustöiden jatkaminen jäi naisten ja vanhojen miesten tehtäväksi. Kirkon rakennusvaihe oli liikuttava ja ainutkertainen.

 

Ensimmäiset toimitukset jouduttiin suorittamaan vielä keskeneräisessä kirkossa. Ne olivat sankarihautauksia, kun ensimmäiset miehet palasivat rintamalta valkeissa arkuissa.

 

Kirkko valmistui ja se vihittiin käyttöön 14.7.1940. Siellä on kaikkiaan 550 istumapaikkaa. Kangasalan 24-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1962.

 

Kirkkoon meitä kutsuvat Hietaniemen ja Matarengin kirkoista Tornionjoen länsirannalta perityt kellot. Ne soivat vanhassa tapulissa, joka on valmistunut vuonna 1819.

 

Kirkkomme taiteilijat julistavat

 

Vanhimpia kirkkomme taideteoksia on sakastin maalaus "Kärsivän Kristuksen pää", joka on myös perintöä Ruotsista.

 

Alttaritaulun taiteilija on Jean Hedman. Hänen maalauksensa "Jeesuksen ylösnousemus" on julistanut pääsiäisen sanomaa jo vuodesta 1818, vanhan kirkon ajoilta asti.

 

Saarnatuolia koristavat kuvanveistäjä Aarre Aaltosen muovaamat apostolien ja Martti Lutherin reliefit.

 

Kirkon seinämaalauksissa taiteilija G. A. Jysky kuvaa apostoleja ja Kristusta voiton Karitsana. Sakastin oven yläpuolella hän muistuttaa kirkkosaliin astuville papeille: "Pretio empti estis" Olette kalliisti ostetut. Vielä kirkkomaalle johtavan oven yläpuolella lohduttavat Jobin kirjan sanat: "Hän haavoittaa ja sitoo, lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat". Tekstin yllä on uudempi, taiteilija Anita Wangelin enkeliaiheinen emalityö.

 

Kirkkomme uudempia taiteilijoita on myös Mirjami Kinos, jonka töitä ovat lasimaalaukset: "Jeesus pesemässä opetuslasten jalkoja", "Jeesus siunaa lapsia", "Jouluyö" ja "Ylösnousemus". (Huom. viides puuttuu! Tekijä on Mirjami Kinoksen tytär, mutta nimeä en muista. Otan selvää.)

 

Näiden taideteosten mukaan kirkkomme on evankeliumin ja ylösnousemuksen kirkko.

 

Kirkkoherrat:

 

Karl Arvid Castren 1820 - 49
Albert Heickel 1850 - 80
Antti Holmström 1881 - 1911
Juho Kiviharju 1912 - 21
L. P. Tapaninen 1922 - 52, piispana 1963 - 65
Hannes Leinonen 1953 - 65, piispana 1965 - 79
Timo Kökkö 1966 - 72
Lauri Mustakallio 1973 - 83
Heikki Koivisto 1983 - 99
Matti Salminen 1999 -

Lähde: Eino Soinisen keräämien asiatietojen pohjalta tiedotustoimikunnan laatima kirkon esite